Kirjoittajat
Mika Harju
Mika on pitkän linjan metsästyskoiraharrastaja. Harrastuskokemusta löytyy niin metsästyslinjaisista labradoreista kuin käyttöspanieleista. Oma lintukoirarotu valikoitui hänen siirryttyä karkeakarvaisista saksanseisojista lyhytkarvaisiin saksanseisojiin vuonna 2000. Mikan käyttämä koulutustapa perustuu heti luovutusikäisen pentukoiran kanssa aloitettavaan, iän huomioivaan koulutukseen. Siinä kulkevat käsi kädessä ohjaajan ja koiran välinen tasapainoinen yhteistyö, pennun oikeanlainen, oikea-aikainen palkkaaminen sekä palkkaantuminen että koiran oikea mielentila koulutuksessa.
"Olen kouluttanut koiria yli 30 vuotta - sekä työnä että harrastuksena. Lukemattomia tunteja koulutuksen analysointia, treenien jälkeisten ajatusten prosessointia, omien koulutususkomusten kumoamista ja taas uudelleen rakentamista.
”Miksi kouluttaminen on joskus niin haastavaa?”
”Miksi koiralle opetetut asiat eivät aina toimi opetetulla tavalla?”
”Tottelevaisuus on kyllä hyvällä mallilla, mutta se pettää koiran päästessä riistalle”
”Koiralla on valtava riistavietti mutta se metsästää vain itselleen”
Edellä mainittuja ja monia muita koulutukseen liittyviä kysymyksiä ja haasteita on tullut vuosien varrella vastaan. Ne ovat hyvin tyypillisiä, mutta ohjaajan kannalta ei-toivottuja toimintamalleja vahvan metsästysvietin omaavien koirien kohdalla. Tällöin olisi hyvä pysähtyä analysoimaan ohjaajan toimintaa sekä koulutustapaa ja tehdä tarvittavat muutokset yhteistyön korjaamiseksi.
Tähän koulutusoppaaseen olen yhdessä projektitiimin kanssa pyrkinyt sisällyttämään kaiken sen kokemuksen mikä minulle - ja sittemmin minulle ja Katjalle - on kertynyt vuosien varrella ja josta meidän koulutusfilosofiamme on rakentunut.
Olemme paketoineet sen mahdollisimman ymmärrettävään muotoon sekä tekstiin että videoiden kautta, jotta jokainen lukija saisi tästä konkreettisen avun.
Katja Pyrhönen-Harju
Minulla on ollut etuoikeus päästä seuraamaan Mikan koulutustapaa jo ennen oman seisojan hankkimista. Omien koirien kouluttaminen ja toisten koirakoiden seuraaminen koulutuksissa ja kokeissa ovat ajan myötä kehittäneet omaa koiran- ja ohjaajan lukutaitoa. Tämä on tuonut tekemiseeni varmuutta, rohkeutta ja perspektiiviä analysoida ja opastaa myös toisten koirakoiden toimintaa. Vahvuuteni on ohjaajan työskentelyn arviointi.
Kasvatamme Mikan kanssa lyhytkarvaisia saksanseisojia kennelnimellä Satawarman. Elämämme pyörii vahvasti metsästyksen ja koirien ympärillä. Itselläni on kaksi lyhytkarvaista saksanseisojaa One ja Inkku, omia kasvatteja molemmat. Itselleni vuoden parhaimpia hetkiä ovat syyskuiset linnustusreissut pohjoisen tunturimaisemiin seisojien kanssa. Siellä jos missä pääsen kokemaan koirieni ja itseni välisen yhteistyön.
Olen iloinen, että saamme jakaa Mikan vuosien saatossa jalostaman koulutustavan lintukoirien kanssa metsästävän -tai sellaiseksi aikovan - harrastajakunnan kanssa. Kirjan tekstiä täydentävät videot havainnollistavat toimintatapaamme ja tekevät kirjasta sopivan niin aloittelijalle kuin kokeneemmallekin konkarille. Olemme jo useasti nähneet, ettei ensikertalaisuus ole este koulutuksessa onnistumiselle. Tervetuloa mukaan.
Lauri Timgren
Oma seisojaharrastus lähti liikkeelle vasta kuutisen vuotta sitten kun perheeseen hankittiin ensimmäiseksi koiraksi bretoni, oranssivalkoinen Beni. Benin kanssa huomasin pian että apua tarvitaan ja Mikalta sitä sai.
Pitkät keskustelut Benin ympärillä muuttivat paljon sitä ajatusta joka itselläni oli lajista, koirista ja siitä miten onnistumisia saadaan aikaan.
Sittemmin koiravalikoima on kasvanut kun vaimoni Maria alkoi myös metsästämään ja hankki itselleen oman koiran ja kaksi vuotta sitten laumaan liittyi Mikan ja Katjan kasvatti, Maggie.
On luksustilanne, että metsästys on yhteinen tärkeä harrastus joten perheen yhteinen aika kuluu pitkälti saappaat jalassa ja pyssyt kourassa - täällä Etelä-Suomessa fasaanien ja peltopyiden parissa ja syksyt pääasiassa Ruotsissa riekkojen perässä.
Oma roolini tässä projektissa on moninainen, mutta ehkä tärkein osa on ollut Mikan ja Katjan ajatusten kirjoittaminen kirjan muotoon ja sen pohdinta, mitkä osat kirjan tekstistä tarvitsevat videomateriaalia tuekseen.
Projektin edetessä teimme myös Mikan, Katjan ja Marian kanssa yhdessä töitä videotuotannon parissa ja kuvasimme projektissa mukana olevien koirakoiden edesottamuksia osaksi kirjaa.
Maria Timgren
Pitkäaikainen koirahaaveeni toteutui 2017, kun Beni muutti meille yhteiseksi koiraksi. Silloin en yrityksistä huolimatta ymmärtänyt minkälaista otetta vahvasti riistaviettinen seisoja vaatii. Vuotta myöhemmin Mika totesikin minulle, että oma koira olisi ainut keino jos halusin metsästää seisojan kanssa. Siispä mustavalkoinen bretoni, Ruotsin tuonti Idi muutti meille metsästyskaverikseni.
Idi on nyt 4-vuotias, ja erityisen iloinen olen siitä yhteistyöstä, joka meidän välille on rakentunut. Opittavaa on ollut valtavasti, ja edelleen olen saanut erittäin riistaviettisellä koiralla tsempata riittävän hallinnan ylläpitämiseksi. Tasapainoisesta ja nautinnollisesta yhteistyöstä kuitenkin kertoo esim. tämän syksyn tunturikoe-viikonlopulta VOI1-palkinnot kummaltakin päivältä.
Minun roolini tässä projektissa on ollut varmistaa, että Mikan, Katjan ja Laurin mielestä itsestään selvät asiat avataan sekä kirjallisesti, että videoilla niin, että asiaan vähemmän vihkiytyneet ymmärtävät mistä on kyse ja mitä se käytännössä tarkoittaa.
Tätä matkaa on ollut hienoa kulkea yhdessä tämän nelikon ja projektissa mukana olevien koirakoiden kanssa!
Projektin koirakot
Teija & bretoniuros T'yr
Johanna & lyhytkarvainen saksanseisojanarttu Beggy
Anssi & lyhytkarvainen saksanseisojanarttu Piipaa
Anu & pointteriuros Pyry
Mari & lyhytkarvainen saksanseisojauros Bond
